Born To Run

Bruce on ihan jees, mutta tämä ei ole musiikki-blogi joten siirryn suoraan juoksuasioihin. Ihmiset ovat syntyneet juoksemaan, antropologien mukaan ihmisrodun 2 miljoonaa vuotta sitten Afrikan savanneilla alkanut kehitys viitaa nimenomaan siihen että ihmisen fysiologia on optimoitunut pitkänmatkanjuoksua varten. Jalkojen rakenne jalkaholveineen ja akillesjänteineen on kuin tehty ultrajuoksua varten, sen sijaan pikajuoksussa nelijalkaiset päihittävät Usain Boltinkin mennen tullen. Myös Gluteus maximus eli iso pakaralihas on ennen kaikkea juoksun kannalta tarpeellinen, kävellessä sillä ei ole juurikaan käyttöä.

Kun esi-ihmiset opettelivat kävelemään takajaloillaan, muuttui samalla ihmisten ruokavalio monipuolisemmaksi. Keräilytalouden rinnalle kehittyi metsästys, ja ensimmäinen metsästystyyli oli riistaeläinten juokseminen kiinni. Saaliseläimet Afrikan savanneilla olivat sen verran nopeita että niiden pyydystäminen oli pitkällinen prosessi, metsästäjiltä vaadittiin siis kovaa juoksukuntoa. Ihminen ei varmasti saa antilooppia kiinni muutaman sadan metrin matkalla, mutta useamman tunnin viestimetsästyksellä se onnistui.

Darwinin oppien mukaisesti parhaat metsästäjät (eli kovimmat juoksijat) nauttivat yhteisössään suurinta arvostusta, ja näin ollen he myös pääsivät suurimmalla todennäköisyydellä monistamaan geenejään eli lisääntymään. Naisille oli tietysti loogista valita lastensa isäksi sellainen yksilö joka todennäköisimmin pystyy tuomaan paistia leirinuotiolle myös huonoina aikoina. Nykyään naiset eivät taida pitää ultrajuoksutuloksia lastensa isäkandidaatteja valkatessaan tärkeimpänä kriteerinä, vaikka kyky tuoda ruokaa perheelle varmaan löytyykin tyttöjen vaatimuslistan Top 10:stä edelleen.

Lisää tarinaa tästä teemasta löytyy Bernd Heinrichin kirjasta Why We Run