Aikomus oli treenata noin 15 tuntia tällä viikolla, muuta saldo jäi 8 tuntiin, sietämättömän kevyt viikko siis. Alkuviikosta oli pieniä ylirasituksen oireita, leposyke oli turhan korkealla ja vähän taisi olla univelkaakin tilannetta sotkemassa. Sitten kun muiden kiireiden takia ei ollut mahdollisuutta treenata kunnolla, päätin jättää tämän viikon suosiolla kevyemmäksi. Seuraavien kolmen viikon aikana pitäisi kuitenkin saada treenattua yhteensä vähintään 40 tunnin edestä, sen jälkeen voisi rauhallisin mielin kevennellä kohti Spartathlonia.
Viikon treenimäärän jääminen puoleen suunnitellusta ei ole mukavaa, varsinkin kun vuoden päätavoite on reilun kuukauden päässä. Toisaalta ylirasityksen oireiden kanssa on syytä olla tarkkana. Liian tehokkaan treenin jatkaminen kropan hälytysmerkeistä huolimatta voi turmella kisakunnon paljon pahemmin kuin parin ylimääräisen lepopäivän pitäminen. Joskus jopa ylimääräiset "lepo"viikot voivat olla paikallaan.
Vuoden 2008 keväällä juoksemani 202 km pituinen Nove Colli on hyvä todiste siitä että ultrakisan alla voi levätä pidempäänkin ilman juoksukunnon katoamista. Nove Collia edeltäneiden 25 päivän aikana pystyin treenaamaan yhteensä 5 tunnin ajan, muu aika meni enimmäksen erilaisten flunssa/mahatauti/kurkkukipu -yhdistelmien kanssa taiteillessa. Kuumeisesta valmistautumisesta huolimatta kisa meni erittäin hyvin.
Jotain hyvääkin oli menneen viikon vähissä juoksuissa. Lauantain ja sunnuntain samalla reitillä juostut 26 km juoksu-kävely lenkit (27 min juoksua/3 min kävelyä) menivät kelloa vilkuilematta minutin tarkkuudella samalla noin 5.45 min/km vauhdilla ja keskisykekin oli molemmilla kerroilla sama 124. Viime vuoden Spartathloniin valmistautuessani huomasin syyskuun alussa että vakionopeussäädin toimi hyvin, ja niin tuntuu olevan nytkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti