Energian kulutus pitkässä juoksussa

Paljon on taitettu peistä energiankulutuksesta pitkillä lenkeillä ja ultrakisoissa. Itse olen lopettanut tarkkojen etukäteissuunnitelmien tekemisen, paremmin tuntuu toimivan tilanteen mukaan improvisoiminen. Kisojen aikana pyrin syömään vähän mutta usein, ja huoltopisteeltä valitsen (kalorit ja hiilari/proteiini-pitoisuudet melkein kokonaan unohtaen) sellaista evästä mikä tuntuisi parhaiten uppoavan kurkusta alas ja myös viihtyvän vatsassa.

Kaikenlainen spekuloiminen kuitenkin kuuluu asiaan, ja niinpä laskin kahden pitkän lenkin aikana nauttimieni eväiden energiasisällöt. Reilu viikko sitten juoksin 36 km asfalttilenkin vauhdilla 5.57 min/km, keskisyke oli 125 ja energiaa kului Suunto T3:n mukaan 1982 kcal. Viime lauantaina oli ohjelmassa Montrail Espoossa, reilun 7 minuutin km-vauhdilla kierretyn noin 60 km maastolenkillä keskisyke oli 125 ja Suunto laski energiankulutukseksi 3926 kcal.

Asfalttilenkillä meni evästä 4 x 118 kcal Paussi-patukka, 2 x 115 kcal salami-patukka ja yksi 300 kcal Maxim-geeli, yhteensä noin 1000 kcal. Montraililla evästä kului näin: 6 x 118 kcal Paussi-patukka, 3 x 115 kcal salami-patukka, 1 x 300 kcal Maxim-geeli ja 1 x 233 kcal 44 gramman Fazer suklaa-patukka, yhteensä noin 1600 kcal. Molemmille lenkeille lähdin normaalin 400-500 kcal aamupalani jälkeen, mitään erillisiä tankkausoperaatioita en tehnyt.

Asfalttilenkillä kurkusta meni alas noin puolet (Suunnon mittaamasta) energiankulutuksesta, ja Montraililla noin 40%. Molemmilla lenkeillä evästä oli mukana hiukan enemmänkin, mutta osa jäi syömättä koska energianpuute ei ollut ongelma. En siis mitenkään pihistellyt syömisen kanssa kouluttaakseni elimistön rasvanpolttoa tms., söin juuri sen verran kuin tunsin tarpeelliseksi. Juomana minulla oli pelkkää vettä, lisäksi Montraililla hörppäsin suklaapatukan kyytipojaksi pullollisen (kaloritonta) Pepsi Maxia.

Ennen kisoja ja ylipitkiä lenkkejä (yli 50 km) otan myös yleensä pari Imodiumia ennaltaehkäisemään vatsavaivoja, ja se tuntuu toimivan hyvin. Aikaa ei hukkaannu puskissa kyykkimiseen, ja mitään sivuvaikutuksia en ole Imodiumin nappailemisesta huomannut.

Mitähän johtopäätöksiä tästä voisi tehdä? Ilmeisesti läskimoottorini toimii kohtuullisen hyvin, ja rasvanpoltto käynnistyy tällä dieetillä mukavan huomaamattomasti ilman mitään maratonmuurin kaltaisia ongelmakohtia. Jatkan siis tällä linjalla kohti Spartathlonia. En tankkaa ennen pitkiäkään treenejä tai ennen kisoja, ja syön juostessani juuri niin paljon tai vähän kuin mieli tekee.