Mont Blanc on Länsi-Euroopan korkein vuori, ja viime viikonloppuna niissä maisemissa juostiin neljä erillistä juoksutapahtumaa. Kaikkien kisojen järjestäjä on North Face, eli urheilutekstiilien myyminen on organisaattorin pirullinen taka-ajatus, mutta itse tapahtuma on kuitenkin ymmärtääkseni tervehenkinen ultrajuoksutapahtuma. Rahallisesti arvokkaita palkintoja ei jaeta, ja homma pyörii tuhansien vapaaehtoisten työpanoksen varassa.
Noin 166 kilometrin pituinen Ultra-Trail du Tour du Mont-Blanc eli kavereiden kesken UTMB on se alkuperäinen Mont Blancin kierros, ja osallistujamäärien jatkuvan kasvun takia nykyään järjestetään myös lyhyemmät Courmayeur - Champex - Chamonix (CCC) ja Sur les Traces des Ducs de Savoie (TDS) -juoksut. Neljäs kisa on perus-UTMB:hen verrattuna hiukan extreemimpi tapaus La Petite Trotte à Léon eli PTL, siinä juostaan ja vuorikiipeillään viiden vuorokauden aikana yli 300 kilometrin lenkki jossa on korkeuseroa yli 25 km. Seurakaverini Juha ja Janne kiersivät viime viikolla menestyksekkäästi PTL:n, tämän reissun kuulumisia ja henkeäsalpaavia kuvia voitte aikanaan katsella Jannen blogista.
Kuten olen aiemminkin moneen kertaan kirjoittanut, olen pohjimmiltani asfalttinylkky eivätkä alppijuoksut ole minua varten. Kyllä sitä terve ihminen keksii elokuun lopussa järkevämpääkin tekemistä kuin tasapainoilla henkensä kaupalla vuorenrinteessä.
Suhtaudun UTMB:hen niin välinpitämättömästi, että 2010 keväällä Nemea-Olympia -juoksusta saamieni kolmen UTMB-pisteen vanheneminen ei harmita ollenkaan. UTMB:lle pääsemiseksi pitää nimittäin olle vähintään 5 UTMB-pistettä kerättynä, eikä sen jälkeenkään ole ollenkaan varmaa että kisaan pääsee mukaan. Ensi kevään suunnitelmissani olevan Thames Pathin juoksemisesta saisi kaksi UTMB-pistettä, mutta silläkään ei ole mitään väliä koska minä en niitä pisteitä tarvitse.
Youtubessa on paljon videoita alppimaisemista, tuosta alta löytyy helikopterikuvaa tämän vuoden UTMB:stä. Maisemat on kieltämättä hienot, mutta niitähän on helpointa ja mukavinta katsoa tietokoneen näytöltä, vai mitä. Onhan?
Menneen kesän juoksuistani ei ole tällä hetkellä kovin paljoa kerrottavaa. Kilometrejä on kertynyt vähän mutta säästeliäästi, mutta parempaan päin ollaan menossa koko ajan. Eiköhän tässä ensi kevääksi kuntoon päästä.
Ai niin... UTMB:ssä kuulema lähes kaikki Kilian Jornetia hitaammat menijät ja varsinkin asfalttinylkyt käyttävät sauvoja jyrkimmillä osuuksilla. Yksi kaveri pyysi kysymään, että millaiset sauvat siellä pitäisi olla, voiko sellaisiin teleskooppisauvoihin luottaa, joita tämä kaveri oli nähnyt Nove Collissa keskieurooppalaisten käyttävän?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kyllä siellä UTMB:llä teleskooppjakin oli, ainakin kolmosella. PTL:ssä sen sijaan vaatisi rautakanget, että ne kestäisivät perille asti.
Nimim. neljästä sauvasta yksi maaliin.
Joo, näin UTMB:n maaliintulovideolla että sillä ranskalaisella hepulla oli tosiaan teleskooppikepit repussa. Täytyy vähän kartoittaa keppimarkkinoita, vaikka eihän tällä asialla oikeasti ole mitään kiirettä. Jos UTMB:lle olisi päästävä, niin pitäisi varmaan ensin käydä katsastamassa olosuhteita alpeilla, ja pisteitäkin pitäisi kerätä. Mutta PTL:ää seuraan kyllä jatkossakin vain kotona, sinne mua ei saa sauvojen kanssa eikä ilman sauvoja.
Lähetä kommentti