Taas Suomessa

Viime yönä palattiin Suomeen, reissu oli taas kerran hieno vaikka urakka jäikin kesken. Juoksussa ei ollut mitään yksittäisiä suuria ongelmia, ihan vain normaali määrä ultrakisaan kuuluvia pikkujuttuja. Tällä kertaa juoksuvauhti oli jostain syystä hukassa, en saanut missään vaiheessa karistettua raatobussia puolta tuntia kauemmaksi. Sangas-vuoren ylityksen jälkeen noin 167 km kohdalla se puolituntinenkin oli haaskattu, ja matka kohti Spartaa jatkui bussilla. Kirjoittelen tarkemmin ensi viikonloppuna, nyt ei ehdi.

Spartathlon 2009

Kuvia kisasta alkaen perjantai 25.9. klo 7.00, jos tekniikka pelaa:





Kohtuullisen reaaliaikaista seurantaa löytyy myös Spartathlonin kotisivulta ja Juoksufoorumista.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Viimeinen lenkki...

...ennen ensi perjantaita on juostu. Viikon saldoksi kertyi 35 km juoksentelua, 1 h 30 min cross traineria ja puoli tuntia vesijuoksua. Olo on kohtuullisen hyvä, kolotuksia ja muita vaivoja on normaali määrä, mutta ei mitään sellaista minkä diagnoosiksi ei kävisi "hyvänlaatuinen akuutti ultraluulosairaus".

Juoksu on ollut aika voimattoman tuntuista viimeisillä lenkeillä, ja sykkeet ovat olleet tosi matalia. Uskon että alkuviikon juoksuttomuuden jälkeen perjantaina on juoksuvire kohdallaan. Tavoitteena on neljä päivää kestävä pangalaktinen hyperkompensaatio, jonka rinnalla kosminen superkompensaatio on lasten leikkiä.

Syyskuun aikana olen muuten onnistunut nostamaan painoni 83 kiloon, olen siis kompensoinut lisääntyneen treenin määrän vielä tehokkaammalla syömisellä. Starttipaino Kreikassa tulee näillä näkymin olemaan samaa luokkaa kuin viime vuonna, toivottavasti jaksan tälläkin kertaa raahata kaikki extra-läskitkin omin jaloin Spartaan asti. Joskus olisi kyllä kiva kokeilla kuinka juoksu sujuisi 78 tai 73 kiloisena.

Olen aloittanut pakkaamisen, ja drop bagien suhteen noudatan samaa suunnitelmaa kuin viime vuonna. Varaan mukaan 17 drop bagia, jotka ripottelen (raato-bussin aikataulun mukaan) 2 tunnin välein huoltopisteille Aspropyrgos (19,5 km), Megara (38,8 km), Kineta (54,7 km), Motor Oil (69,8 km), Pafili Mills (83,4 km), Mrs. Screech´s Villa (97,1 km), Soulinari Village (109,8 km), Ancient Nemea (123,3 km), Malandreni Road Sign (135,6 km), Lyrkia Village (148,3 km), Mountain Base (159,5 km), Nestani (171,5 km), Zevgolatio (186,1 km), Alea Tegea (195,3 km), Papandonis Restaurant (206,4 km), Bus Stop (220,2 km) ja legendaarinen Two Stored Mustard Color House (233,5 km).

Lähetän (tai ainakin yritän lähettää) tänne blogiin kisan aikana kuvia reitin varrelta, samalla Share on Ovi-systeemillä kuin viime vuonnakin. Tällä hetkellä minulla on pieni tekninen ongelma kamerapuhelimeni ja Ovi-palvelun kanssa, mutta varmaan saan sen selvitettyä ennen starttia. Lento Wienin kautta Ateenaan lähtee tiistaina klo 8.00.

EDIT: Tekniset ongelmat ovat ilmeisesti ratkenneet, avaan uuden sivun kuvia varten vielä ennen kisaa. Jos haluat katsella kuvia Ovi -palvelun kartalta, toimi näin:

1. Rekisteröidy www.ovi.com palvelun käyttäjäksi
2. Mene cornerin Spartathlon2009 -kansioon
3. Klikkaa vasemman laidan Library valikosta "Locations"
4. Näet kartan, jolle pitäisi tippua kuvia perjantaiaamusta alkaen

Jostain syystä Ovin karttaa ei pysty embeddaamaan tänne blogiin, mutta ei kai Ovi-palveluun rekisteröityminen ole kovin iso vaiva, jos kevyt spartathlonitis vaivaa. Spartathlon2009-kansiossa on nyt vain yksi testausmielessä sinne laitettu kesällä Ateenan eteläpuolelta otettu kuva, yritän siivota senkin pois ennen perjantai-aamua.

EDIT2: Taisin eilen lupailla liikoja, ilmeisesti Ovi karttaan ei pääse muut kuin tilinhaltija itse. No, toivottavasti kuvat sentään näkyy!

Ja sitten kevennellään

Nyt on enimmät treenit treenattu, ja jäljellä on enää keventelyviikko ja sen päälle kisaviikko jolloin ei edes kevennellä. Päättyneen viikon saldoksi tuli 15 tuntia treeniä eli saman verran kuin kahdella edellisellä, mutta juoksua kertyi nousujohteisesti 121 km ja cross trainerin polkeminen jäi 3 tuntiin. Viikko päättyi sunnuntai-illan 36 km lenkkiin jonka vauhti oli 5.47 min/km ja keskisyke 120, tästä on hyvä aloittaa keventely kohti Kreikkaa.

Katselin harjoituspäiväkirjasta edellisiä kisavalmistautumisia, tässä yhteenvedot (2009 Spartathlonin kohdalla on tietysti vielä kyse osittain ennusteesta) 200+ km kisoja edeltäneiden 12 viikon treeneistä :

Spartathlon 2007: juoksua 441 km, vesijuoksua 39 h, cross traineria 30 h, yhteensä 109 h

Nove Colli 2008: juoksua 648 km, vesijuoksua 15 h, cross traineria 6 h, yhteensä 86 h

Spartathlon 2008: juoksua 878 km, vesijuoksua 12 h, cross traineria 25 h, yhteensä 125 h

Spartathlon 2009: juoksua 820 km, cross traineria 40 h, yhteensä 122 h

Juoksutreenissä suurin muutos tänä vuonna on lenkkien pituuden kasvaminen sekä maastojuoksun osuuden nousu. Kolmeen kuukauteen mahtui 4 kpl 55 km Montrail-lenkkejä sekä 4 kpl noin 36 km asfalttilenkkejä. Reilut 300 kilometriä oli maastojuoksua ja loput 500 km asfalttinylkytystä. Ylipitkien lenkkien tavoitteena on hakea kisasuorituksen omaista treeniä, ja maastojuoksulla pyrin säästämään niveliä ja vahvistamaan jalkoja.

Cross traineria olen polkenut noin 40 tuntia, sen tavoitteena on jalkojen säästäminen ja juoksutreeniin verrattuna matalasykkeisten (siis palauttavien) harjoitustuntien kerääminen. Minun harjoitussykkeitäni ei taida löytyä mistään maratontreeniohjelmasta, juoksulenkeilläni sykkeet ovat yleensä 120-130 välillä, ja cross traineria polkiessa noin 100. Syke nousee kyllä lujempaa juostessa helposti päälle 150 lukemien ja maksimi on yli 170, mutta en ole sellaisilla sykkeillä treenannut juuri ollenkaan, koska niitä ei (toivottavasti) Kreikassakaan tarvita. Juoksuvauhtini asfalttilenkeillä ovat olleet yleensä 5.30 min/km luokkaa, kävelytauot huomioiden nopeus on yleensä noin 5.40-5.50 min/km. Alle 5 min/km vauhtia olen juossut vain muutaman yksittäisen kilometrin, nopeimmat lenkit ovat menneet 5.05 min/km kyytiä.

Kunto tuntuisi olevan hyvällä mallilla, varmaan samalla tasolla kuin vuosi sitten. Pieniä ongelmia on ristiselän, vasemman piriformiksen ja oikean polven kanssa, mutta uskon että harjoittelun keventäminen ja hierojalla käynti auttavat niihin. Toisaalta sykkeet ovat nyt paremmalla mallilla kuin koskaan. Normaalissa asfalttijuoksussa sykkeen nostaminen yli 130:n tason vaatii juoksunopeuden kiristämistä alle 5 min/km vauhdin, tosin näin alhaisissa sykelukemissa pysyminen edellyttää suomalais-syksyistä max 15 asteen lämpötilaa ja sitähän ei Kreikassa ole päiväsaikaan tarjolla. Alhaisesta tasosta huolimatta sykkeet reagoivat rasitukseen herkästi, Halkivahan maastopoluilla ylämäkeen ryntääminen nostaa sykkeen nopeasti 140-150 välille mutta rasituksen helpotaessa syke romahtaa alas tosi nopeasti.

Flunssaoireitakaan ei ole yhtään, 10 päivää vielä ja sitten lähdetään kohti Ateenaa. Ensi viikolla täytyy tehdä drop bag -suunnitelma, ja varmistaa että kisakengät ja muut varusteet ovat kunnossa.

Hyvä viikko

Viime viikonlopun reipasvauhtisen Montrailin jälkeen otin alkuviikon kevyesti, mutta sunnutai-iltaan mennessä sain kuitenkin kasaan suunnitelman mukaiset 15 tuntia treeniä. Juoksua oli 81 km ja Jack Baueria 6 tuntia, lisäksi yksi lajinomainen cross trainer -harjoitus Spartathlon 2008 DVD:tä katsellen.

Kunto tuntuisi olevan kohdallaan, juoksu kulkee mukavasti ja sykkeet ovat siellä missä pitääkin. Näin lähellä Spartathlonia alkaa kuitenkin luonnollisesti löytyä monenlaisia luulosairauteen viittaavia oireita, mutta yleensä ne kaikki katoavat kisan starttiin mennessä. Tässä pahimmat "vaivat" tältä viikolta:

• Vasen piriformis (tai joku sillä suunnalla olevista lihaksista) kiristelee edelleen, ei sitä tosin juostessa huomaa
• Ristiselässä oikealla puolella on yksi kireä lihasjänne, tämä on vaivannut satunnaisesti jo vuosien ajan, mutta eiköhän se saada ojennukseen
• Polvien sisäsyrjissä on välillä tuntunut juostessa (hyvin lievää) aristusta, samanlaista joka johti kesällä 2007 pitkään juoksutaukoon. Tähän liittyivät myös penikkavaivat, ja niitä on syytä epäillä myös nyt. Ei mulla juostessa ole tällä hetkellä mitään tuntemuksia säären sisäsyrjällä, mutta jos tungen peukalon ensimmäistä niveltä myöten luun ja lihaksen väliin, niin sattuu hiukan. Vai sattuko sellainen kaikilla muillakin?
• Tänään lenkillä ylämäkeen juostessa vasen jalka läpsyi samalla tavalla kuin viime marraskuussa, juuri ennen hermovaivasta johtunutta 2 kuukauden juoksutaukoa. Tarkemmin kuunnellessa myös oikea jalka läpsyi. Ehkä tämä johtui siitä että juoksin.
  
• Sikaflunssan oireita (joulupelko, himo syödä perunankuoria ym.) tai muitakaan flunssaoireita ei ole ollut yhtään, mutta tämä se vasta onkin pelottava tilanne. Minulla saattaa hyvinkin olla joku harvinainen kuumetauti, jonka ensioireena on täydellinen oireettomuus?!

Jack Bauer -treeneissä sain 5. tuotantokauden loppuun, ja sunnuntai-iltana aloitin 24:n 1. tuotantokauden. Olisi tietysti ollut loogisempaa katsoa ne järjestyksessä, mutta olen vain ostellut DVD-bokseja sen mukaan mitä lähikaupan hyllyltä on sattunut löytymään. Ennen Ateenaan lähtöä ehtinen katsomaan ensimmäistä tuotantokautta noin 8 jaksoa, joudun siis starttaamaan Spartathlonille hirvittävän epätietoisuuden vallassa: selviääkö Jack Bauer hengissä ensimmäisestä tuotantokaudesta?

Tulevalla viikolla lepään maanantain, ja tiistaista alkaen treenailen 2-3 tuntia päivässä. Jos kaikki menee hyvin, treenitunteja kertyisi noin 20 ja juoksua yli 100 km. Edellinen yli satasen viikko oli huhtikuun lopulla, eli ei tässä ole km-määrillä mässäilty. Vaan saattaapi jäädä myös ensi viikko alle satasen, keventely kohti Kreikkaa alkaa nimittäin juuri sinä päivänä kun siltä tuntuu. Päivä vain, ja treeni kerrallansa, oli muistaakseni isoäitini taajaan viljelemä slogan, ja sen mukaan mennään nytkin.