Berliinin kautta koukaten, suunta kohti Berliiniä?

Der Mauerweglauf eli Berlin Wall Race eli 100 Meilen Berlin on nyt hölkätty, kävelty ja löntystelty. Kahdeksan vuotta sitten kiersin Länsi-Berliinin 21 tunnissa, ja nyt muutaman vuoden juoksemattomuuden jälkeen aikaa meni vähän päälle 28 tuntia. Käytin jokaiseen kilometriin keskimäärin 10 minuuttia ja 30 sekuntia, mikä on koko juoksu-urani hitain keskivauhti. Pitkäkestoinen lorvehtiminen Mauerwegillä ei kuitenkaan harmita ollenkaan, sillä ainoa tavoite oli selvitä maaliin. 

28 tuntia Berliiniä

Olin optimistina laatinut itselleni tasaisesti hiipuvan 24 tunnin aikataulun, josta olisi ollut kisan aikaraja huomioiden varaa jäädä kuusi tuntia. Pysyin hahmottelemassani aikataulussa melkein puolimatkaan asti, mutta sitten oikean takareiden totaalijumiutuminen alkoi jarruttaa menoa. Yritin korjata tilannetta lisäämällä suolan ja magnesiumin mutustelua, kunnes onnistuin hukkaamaan elektrolyyttipussukkani. Onneksi sain (osuvasti nimetyltä!) Krampnitzin huoltopisteeltä kourallisen suola+magnesium -kapseleita varastoni täydennykseksi, mutta eipä niistäkään juuri ollut apua. Jalka pysyi tönkkönä koko loppumatkan. 

Teltowin huoltopisteellä 98 kilometrin kohdalla istuin alas inventoimaan kolmannen drop bagini sisältöä, ja tekemään tilannearvioita. Matkaa oli jäljellä reilut 60 kilometriä, ja aikaa käytettävissä 15 tuntia. Päättelin että maaliin pääsemisen varmistamiseksi minun ei kannata edes yrittää ottaa yhtäkään juoksuaskelta, koska luotto oikean jalan toimiseen oli mennyt. Teltowin jälkeen en myöskään istunut alas yhdelläkään huoltopisteellä ennen maalia. Loppumatkasta meno oli jo tosi hidasta hiippailua, mutta Berliinin 30 tunnin aikarajaan jäi kuitenkin marginaalia melkein kaksi tuntia. 

Tässä tasaisen varmasti hidastunut Mauerweglaufin etenemiseni excelöitynä: 

Vain yksi oikea ongelma

Ainoa todellinen ongelma Berliinissä oli yllättäen oikea jalka. Olin nimittäin varautunut siihen, että kroonisesti heikompi ja ongelmille altis vasen jalkani päättäisi, milloin on syytä hidastaa vauhtia. Joko vasen pohje kramppaisi, tai lonkka/pakara jumiutuisi. Vastoin odotuksia vasemmisto teki työnsä nöyrästi loppuun asti, ja kantoi myös suurimman vastuun etenemisestä oikeiston lakkoillessa. 

Vauhti oli alusta asti niin rauhallinen, että missään vaiheessa en kärsinyt vatsavaivoista tai energian puutteesta. Oli minulla matkassa mukana myös ii-hätäapupakkaus (in keis of imöödsensi - imodium & ibuprofen), mutta näihin rohtoihin ei Berliinissä tarvinut turvautua. 

Mitä jäi käteen

Lähdin Berliinin hakemaan varmistusta sille, että pystyn sittenkin jatkamaan ultrajuoksentelua vuoden 2017 selkäoperaation jälkeen. Asia tuli selväksi, kun über-tyylikäs FINISHER shirt ojennettiin käteen maalissa. Tyytyväinen pitää olla, sillä maaliin pääseminen näin kepoisella treenillä ei ole itsestään selvää.

Berliinin reissuun valmistautessani lenkkeilin 40-80 kilometriä viikossa, ja tästä suurin osa oli käveleskelemistä pitkin ja poikin pääkaupunkiseutua. Kevyen hölkän osuus kokonaiskilometreistä on ollut ehkä noin 15 prosenttia, ja kovatehoisemman "oikean" juoksutreenin osuus mitättömän pieni. Tässä kisaa edeltäneiden 12 viikon treenikilometrit ja keskivauhdit:

2025?

Oikeasti haluaisin vielä joskus päästä juoksemaan "jonkun" pidemmänkin kisan, mutta vuodelle 2025 sovelias tavoite on juosta satamailinen paremmin valmistautuneena. Tarvitsen lisää lihaskuntoa, jotta saan nostettua juoksemisen osuuden sekä treenistä että kisasuorituksesta yli 50 prosentin. 

Ja minä kun en mitään kinttupolkuja lähde könyämään vaan preferoin tasaisempia alustoja, taidan jo tietää mitä teen ensi elokuussa. Jawohl, kyllä JFK oli oikeassa.

Berliinin kautta koukaten kohti Spartaa (8 + 12 + 12 + 1 = 161,39)

Maisema lenkkipolultani uudenvuodenaattona. Vasemmalla urbaanisti sykkivä Helsinki, oikealla entinen Helsingin pitäjä, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vantaa. 

Matka kohti Spartaa etenee, vaan ei ihan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Mutta tärkeintä onkin liike. Harrastin vielä vuonna 2022 kävelypainotteista liikuntaa reilut 4000 kilometriä, mutta viime vuonna liikkumista kertyi vain noin 2300 kilometrin verran. Sparta2025 -suunnitelmani päivitykseen olin kirjannut tavoitteeksi 3118 kilometriä, mutta harvoinpa suunnitelmat toteutuvat sellaisenaan. Tässä tämänkertaiset seli-seli-selitykset:

• 63 vuoden ikäinen kroppa kestää pitkäkestoistakin liikuntaa, mutta juoksupätkien lisääminen kävelylenkkeihin ei ole ihan 'vaivaton' juttu. Hölkkääminen kyllä tuntuu sujuvan, mutta lopullinen totuus paljastuu vasta seuraavana aamuna. Varsinkin vasen pohkeeni kärsii kroonisesta heikkoudesta, ja liian vallaton juoksentelu saattaa jumiuttaa saman tien koko vasemman puolen selkä-perseen. Myös viime kevään muuttotalkoot johtivat itseaiheutettuun selkävaivaan, jonka seurauksena jouduin parin viikon ajan korvaamaan iltalenkit Netflix+ibuprofeenilla. Nämä kaikki ovat olleet ikäviä takaiskuja, mutta onneksi vain hidasteita, eivät esteitä. Lihaskuntotreeni ja maltti juoksuaskelten määrän kasvattamisessa ovat tarpeen.

• Myös työkiireitä voin syyttää kilometrien vähenemisestä. Tämä on toki positiivista, koska vuosi sitten näytti vielä mahdolliselta, että silloinen työttömyyteni olisi saattanut jatkua työttömyysputken kautta 64½ vuoden eläkeikääni asti.  However, aloitin viime keväänä Suomen Pankissa ekonomistina, ja olen viihtynyt erinomaisen hyvin. Jopa niin hyvin, että maaliskuussa 2025 tarjolla oleva mahdollisuus heittäytyä täyspäiväiseksi huru-ukkourheilijaksi mietityttää monella tavalla. Mutta kuten meillä siirtokarjalaisten jälkeläisillä on tapana huolettomasti kuitata tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet: Männes näkkee, kuha vaan männee.

Sparta2025 -strategian visio ('Esa pussaamassa Leonidaksen vasemman jalan pikkuvarvasta') on entisellään, mutta toimintaympäristön epävarmuuksista johtuen ei voida sulkea pois strategiakauden pidentämistä muotoon Sparta2026. Jotta eteneminen kohti visiota kuitenkin jatkuisi ryhdikkäänä, operatiiviseksi välitavoitteeksi on lisätty 8+12+12+1 eli 33 viikon päästä juostava 161,39 km pituinen Berlin Wall Race eli Mauerweglauf eli 100 Meilen Berlin. Ilmoittautuminen ensi kesän Mauerweglaufiin avattiin 8.11.2023 klo 18.57 Suomen aikaa, ja muistaakseni ilmoittauduin sinne noin klo 18.57.01. Kuntoni on paska, mutta tavoitteena on jalostaa paskuus sellaiseksi, että se mahdollistaisi wanhan Länsi-Berliin ympäri jolkuttelemisen alle 30 tunnissa.

Edellisen kerran olen juossut numerolappu rinnassa Berliinissä vuonna 2016, ja nyt 8 vuotta myöhemmin käyn verestämässä vanhoja muistoja Länsi-Berliinin kierroksella. Samalla voin myös ihmetellä paikallisia Neubauteneita, kuten Berliinin uudempi lentoasema ja Teslan tehdas.

Leonard Cohenia vapaasti mukaillen homma voisi eskaloitua näin: First we take Berlin, then we take Sparta.