Taas juostaan

Solisluu on kunnossa, ja vuodenvaihteen jälkeen aloitin taas lenkkeilyn. Ihan vaan kympin lenkkejä olen varovaisesti juoksennellut. Juoksutaukoa pidin varman päälle neljä viikkoa, koska en halunnut otta pienintäkään riskiä vaivan uusiutumisesta. Kunnollisen luutumisen sijasta solisluuhun saattaa nimittäin muodostua myös ns. valenivel, ja sen korjaaminen on niin pitkäkestoinen ja hankala urakka että sen haluan välttää ehdottomasti.

Solisluussa ei enää ole kipuja, tosin jonkinmoinen pahkura siihen on jäänyt muistoksi. Pientä ongelmaa (tai epämukavuutta) ensimmäisillä lenkeillä on aiheuttanut hartian/lapaluun tietämillä oleva lihas, joka jumittuu ajoittain. Ilmeisesti olen jäpitänyt kyseistä lihasta käden ollessa kantositeessä, ja varsinkin silloin kun käden olisi pitänyt olla kantositeessä. Solisluun varominen rajoittaa edelleen vasemman käden liikeratoja, mutta joka päivä mennään parempaan suuntaan. Vasemmalla kyljellä nukkuminenkin onnistuu nykyään.

Juoksuvuosi 2012 oli osaltani kohtuullisen surkea. Kaksi kertaa starttasin numerolappu rinnassa, eikä suorituksissa ole kehumista. Toukokuussa Leinosen Sepon synttäreillä ei toki voinut odottaakaan juuri mitään kun kevään treenit olivat niin olemattomat, ja syksyn Kreikan reissu meni enempi bussimatkailun merkeissä. Koko vuoden 2012 aikana juoksin alle 2000 kilometriä, ja eihän tällaisella treenimäärällä voi mitään odottaakaan.

Vuoden 2013 olen aloittanut varovaisesti, solisluuvaiva ja liukas keli ovat vaarallinen yhdistelmä. Ensimmäisellä viikolla juoksin 20 km ja toisella 40 km. Ensi viikolla juoksen enemmän, mutta pidemmälle meneviä trendiennusteita ei kahden ekan viikon suoritemäärien kehityksestä kannata tehdä.

Kuten joulukuussa kirjoitin, vuoden tavoitteeni on elokuussa juostavan OxroadUltran selvittäminen kunnialla. Keväällä saatan käydä jonkun pienemmän kisan juoksemassa, mutta siitä teen päätökset vasta viime tingassa. Jos siitepölysesonki on yhtä hankala kuin viime keväänä, niin touko-kesäkuun tavoitteeksi riittää ettei kunto kovin paljoa huononisi.

Spartahlon on suunnitelmissa, ja vuosi on 2014. Silloinkin lähdön edellytyksenä on että treeniä on alla riittäävästi. Pitää olla juostuja kilometrejä, lihaskuntoa ja elopainoa alle 80 kg. Punnitsen itseni kerran viikossa sunnuntai-iltaisin, ja joulukuun juoksemattomuus ja lievä mässäily nostivat painoni lukemaan 80,6 kg. Tämä oli kuitenkin vain kertaluontoinen ilmiö, eilisiltana vaaka näytti 78,6 kg ja tältä osin valmistautumisen OxroadUltraan on hyvässä vauhdissa.