sunnuntai 22. elokuuta 2010

Ei piriformis vaan prolapsi

Nyt on syytä pyytää rehdisti anteeksi piriformikselta, jota olen aiheetta epäillyt ongelmien aiheuttajaksi. Todisteet piriformiksen osallisuudesta alkoivat muutenkin käydä vähiin, ja magneettikuvauksessa asia varmistui. En alun perin osannut epäillä selkää ongelmien aiheuttajaksi koska selässä ei ole ollut kipua, ainoa selkäoire on ollut selän puutuminen istuessa. Sieltä nämä ongelmat ovat kuitenkin peräisin, tällaisia kommentteja radiologi kirjasi masgneettikuvauksen perusteella:

Lannerangan L2/3 väli on madaltunut ja diskuksessa on kuivumaa, 2 alimmassa diskuksessa myös kuivumaa ja diskuspullistumat... 

L4/5 diskuksessa on laakea oikeavoittoinen prolapsi, joka kaventaa molempia lateraalirecessejä, enemmän oikealla. Oikean L5-hermojuuren pinnetila on mahdollinen...


Presakraalivälissä on myös oikeavoittoinen laakea discusprolapsi, joka sivuaa oikeaa S1-juurta rekessitasolla.

Ensikuulemalta & näkemältä aika huolestuttavaa tekstiä, mutta ei syytä paniikkiin. Diagnoosissa oli myös pitkä litania kunnossa olevia osia, esimerkiksi conus ja SI-nivelet ovat kunnossa eikä rasitusosteopatian merkkejä näy. Suurin piirtein tällaiselta keskimääräisen 5-kymppisen äijän selkä käsittääkseni usein näyttää. Olen todennäköisesti jo juossut monia onnistuneita ultrakisoja näiden prolapsien ja pullistumien kanssa, ei tällaisia vaivoja nimittäin yhdessä yössä hankita. Myös se "hyvä" puoli näissä pullistumissa on, että vanhemmiten diskukset kuivuu ja madaltuu kaikilla, ja silloin siellä nikamien välissä on vähemmän kamaa joka voi tursuta ulos hermoa painamaan.

Lääke tähän vaivaan on keskikropan lihasten vahvistaminen. Olen sitä jonkin verran tehnytkin viimeisten parin vuoden aikana mm. kuntopallon kanssa, mutta nyt täytyy aloittaa tehokkaampi ja täsmällisempi treeni. Uskon että (huonon lihaskunnon lisäksi) suurin syy selkävaivoihini on istumatyö. Juoksuharrastuksen aloittamisen jälkeen satunnaisesti esiintyneet selkävaivat ovat yleensä jääneet lenkkipolulle, juostessa selkälihasten saama diagonaaliliike on ollut hyvä hoito. Valitettavasti tällä kertaa ongelma on astetta vakavampi, ja "juoksuterapiaa" ei voi vielä soveltaa.

Viimeiset pari viikkoa olen keskittynyt cross trainerin polkemiseen ja muuhun kuntoutukseen. Olen saanut nyt 8 viikossa kasaan reilut 70 tuntia treeniä, eli lähes saman verran kuin Olympia-juoksua edeltäneiden 12 viikon aikana. Cross trainerin polkeminen alkaa hiukan tympiä kun ulkona olisi loistava juoksukeli, mutta minkäs teet. Tänään muuten aloitin Housen kolmannen tuotantokauden katselun, sen jonka alussa Dr. House nakkaa kävelykepin menemään ja juoksee lenkkejä kuin Spartathloniin valmistautuva ultrajuoksija. Ei tosin kovin pitkään.

Spartathlonin suhteen en ole vielä tehnyt lopullista päätöstä, mutta olen kyllä alkanut varautua siihen vaihtoehtoon että se reissu jää minulta tällä kertaa väliin. Juoksukunnon palautuminen parissa viikossa olisi melkoinen ihme, mutta ei se ihan mahdotontakaan ole. Lentolippu on edelleen ostamatta, mutta 250 euron osallistumismaksu on maksettu ja sitähän ei Kreikasta takaisin saa eikä myöskään seuraavalle vuodelle siirtäminen ole mahdollista. Mutta olen varma että kreikkalaisilla on sille rahalle ainakin yhtä hyviä käyttökohteita kuin minulla.

Lopuksi suuret kiirokset Porkkalankadun Diacorin magneettikuvaajille. Lähetteessä tilattiin lantion ja lonkan magneettikuvaus, mutta kun kun viimeisimpiin aihetodisteisiin vedoten pyysin kuvaamaan selkärankaa vähän ylemmäs, sain samaan hintaan kuvauksen ylös asti. Taisin olla kuvattavana toista tuntia, mutta aika meni mukavasti Radio Helsinkiä kuunnellessa.

2 kommenttia:

ateate kirjoitti...

Tuntuu siltä että kaikki prolabsit / tyrät kuvitellaan ensin piriformiksiksi. Mulla oireet täsmäsivät piriformikseen, mutta onneksi vaadin magneettikuvat jo heti alkupuolella koko rangasta. L4-5 väli oli mullakin aiheuttaja. Ohi se meni hitaasti noin 9 kuukauden aikana. Tuolloin tein kaikkea mikä ei sattunut. Parhaita harjoituksia tuntuivat olevan sisäsoutu ja pyöräily/spinning. Lisäksi pelasin sählyä ja sulkapalloa aluksi varovasti ja erityisesti sähly tiukkoine käännöksineen ja suunnanvaihdoksineen tuntui saavan keskivartaloa vahvemmaksi. Talvella sitten varovaista hiihtoa pääasiassa perinteisellä ja todella pitävillä suksilla. Niin ja tietysti koetin pitää maastavedot saliharjoituksissa mukana hyvin varovasti.

Tsemppiä paranemiseen ja koeta jaksaa liikkua joka tapauksessa monipuolisesti.

Terveisin,
Anssi Tervonen

corner kirjoitti...

Kiitos kommenteista, Anssi! Mulla alkaa olla paremmalla mallilla tämä vaiva, kivut on 90% poissa (ilman kipulääkkeitäkin) ja uskon että lokakuun aikana pienet jäljellä olevat oireet katoavat. Lihaskunnon parantamista ja muuta kuntoutusta pitää tietysti jatkaa ettei tämä vaiva pääse uusiutumaan.

Se välilevypullistuma oli mulla tietysti tämän homman taustalla, mutta giganttiset mittasuhteet vaivaan tulivat siitä kun tietyt lihakset jumittuivat täydellisesti iskias-hermoa varjellessaan. Kaikkein pahin oli Gluteus minimus, jonka jumiin eivät tehonneet hierojan/kiropraktikon käsittelyt eikä lihasrelaksanteistakaan ollut apua. Apu löytyi vasta tohtori Timgrenin 0,3 millimetriä paksusta ja 5 cm pitkästä neulasta, jolla sörkkiminen laukaisi jumin. Viime perjantaina kävin Timgrenillä jälkitarkastuksessa, ja käsittelyn uusiminen poisti viimeisetkin jumin jäänteet. Uskomatonta mutta totta!

 

website traffic statistics
Find a Date