Neljän viikon päästä tähän aikaan lauantai-iltapäivästä olen toivottavasti matkalla kohti Olympiaa juosten ja kävellen. Olympia-juoksun startti on Nemeassa perjantaina 28.4. klo 14.30 Kreikan (ja Suomenkin) aikaa, ja lauantaina puolen päivän aikoihin pitäisi olla jo reilut 140 kilometriä juostuna, mielellään tietysti enemmänkin.
Spartathloniin verrattuna Olympia-juoksu on lyhyempi ja siinä on enemmän maasto-osuuksia, asfalttia on noin 130 km ja hiekkatietä ja polkuja noin 50 km. Spartathlonissa huoltopisteiden välit ovat 5 km luokkaa, mutta Olympia-juoksun kaksi pisintä etappiväliä ovat 22,7 km ja 19,1 km. Etenkin 62 - 85 kilometrien kohdalle osuva yöllinen etappi Levidista Vytinaan on haasteellinen, silloin ylitetään Menalo-vuori ja reitti on niin pienillä teillä ja poluilla että netistä löytyvissä kartoissa ei ole sillä kohdalla näkyvissä mitään tiehen viittaavaa merkintää. Opasteita pitäisi kuitenkin löytyä kaikista potentiaalisista eksymispaikoista, saas nähdä kuinka käy.
Myös loppumatkasta on haasteita. Valtesinikon (105,3 km) jälkeen lammaskoirat saattavat antaa kiriapua väsyneille juoksijoille, onneksi "Police will have asked to keep the sheep dogs far from the mountain road", voimme siis uhata nilkassa roikkuvalle lammaskoiralle että poliisi pamputtaa jos et heti päästä irti. Toivottavasti Valtesinikon poliisit eivät ole kisan aikana lakossa.
Kastrakin (145,3 km) jälkeen on vuorossa vesistön ylitys. Erymanthos-joessa ei ole vettä 50 cm enempää, joten uimataidotonkin voi tässä kisassa pärjätä. Perillä Olympiassa (180,1 km) pitää olla klo 18.30 mennessä, aikaa on siis käytettävissä 28 tuntia ja vaadittu keskivauhti on 9.20 min/km.
Huhtikuun treenit ovat menneet alkuvuoden perinteitä noudattaen, määrillä ei ole mässäilty. Harjoituspäiväkirjasta löytyy juoksua 176 km ja 15 tuntia cross traineria. Enemmän oli tarkoitus tehdä, mutta pääsiäisenä tulleiden lievien ylirasitusoireiden takia kevensin ohjelmaa alkuperäisestä suunnitelmasta. Cross trainerin polkemisen suuri osuus johtuu osittain selkävaivasta, ristiselkään iski pääsiäisen jälkeen paha jumi, joka ei ole vieläkään kokonaan parantunut. Ajoittain juoksu on tuntunut ihan hyvältäkin, mutta alkuvuoden harjoituspohjan ohuuden takia kunnon riittäminen koko 180 km matkalle on kysymysmerkki. Toivottavasti saan seuravaat pari viikkoa treenattua yli 10 tuntia/viikko tahdilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Moi
Hyvinhän se menee, ei epäilystäkään.
Odotellaan mielenkiinnolla kuulmisia matkalta, ja toivottavasti saadaan realiaikaista seurantaa.
joukor
Kas kun oli jäänyt Joukon parin viikon takainen kommentti huomaamatta. Kisan "hyvin menemisestä" ei ole mitään takeita, mutta yrittää pitää joka tapauksessa. Positiivisin asia on ehkä se että jalat on hyvässä kunnossa, huonompi juttu on se että jalkojen hyvä kunto johtunee lähinnä harjoituskilometrien vähyydestä.
Reaaliaikaista seurantaa eli kuvien lähettämistä tulee varmaan yritettyä, mutta onnistumisesta ei ole takeita. Olympia-juoksun reitti on Spartathloniinkin verrattuna niin syrjäistä maaseutua, että kuvien lähettäminen kännykästä voi jäädä haaveeksi.
Lähetä kommentti