Hei, me kevennellään taas

Olympia-juoksun starttiin on aikaa kuusi päivää, ja nyt on kisaan valmistautumisohjelmassa jäljellä enää kamojen pakkaaminen ja Kreikkaan matkustaminen. Pari tunnin mittaista lenkkiä käyn vielä ehkä juoksentelemassa, mutta niillä ei enää kuntoa paranneta. Accuweather lupaa ensi perjantaiksi Nemeaan 32 asteen lämpötilaa, lämpöä on siis lähtöviivalla riittävästi, mutta yöllä saattaa olla hyvinkin viileää.

Juoksuun valmistautuminen on sujunut välttävästi. Ei täysin pieleen, mutta enemmän oli tarkoitus treenata. Suunnittelen yleensä pitkään ultrajuoksuun valmistautumisen 12+1 viikon ajalle niin, että 12 viikon määräpainotteisen treenin jälkeen kisaviikolla ei enää treenata. Minulle sopiva määrä treeniä olisi noin 120 tuntia 12 viikolle, tämä riitti mukavasti vuoden 2008 Spartathlonin maaliin pääsemiseen.

Olympia-juoksuun valmistautumisen aloitin maaliskuun alussa, mutta ylirasitusoireiden takia jouduin keventämään treeniä. Maaliskuun puolivälissä tulleen tiltin jälkeen juoksu on ajoittain kulkenut kohtuullisesti, mutta muutaman kerran olen joutunut vähentämään suunnittelemiani harjoitusmääriä reilusti. Esimerkiksi pääsiäisen ja helatorstain tietämille ajattelemani harjoitusryppäät lopahtivat alkuunsa, kun leposykkeet jämähtivät 50 yläpuolelle ja olo oli muutenkin ultra-voimaton. Lepäilemällä näistä ongelmista selvittiin, mutta harjoittelun kokonaismäärä jäi turhan pieneksi:

• maaliskuu: 145 km juoksua + 4h30m cross traineria
• huhtikuu: 172 km juoksua + 14h cross traineria
• toukokuun 3 ekaa viikkoa: 208 km juoksua + 6h cross traineria

Kisaa edeltäville 3 kuukaudelle kertyy siis yhteensä reilut 500 km juoksua ja noin 25 tuntia cross traineria. Maratonille tämä olisi riittävästi mutta saa nähdä kuinka käy 180 km juoksun kanssa. Yritän vakuuttaa itselleni että riittihän 80 tunnin treeni kaksi vuotta sitten Nove Collin juoksemiseen, joten kyllä sen pitäisi riittää Olympia-juoksuunkin.

Enemmän olisi pitänyt treenata, mutta jostain syystä kevät on ollut harvinaisen nihkeä. Luulin että tammi-helmikuun löysäilyn jälkeen pystyisin palaamaan normaaliin harjoitteluun melko nopeasti, mutta eipä se niin helppoa ollutkaan. Ehkä ikävuodet alkaa painaa?

Onneksi muut jaksavat treenata asiallisesti, esimerkiksi Tony Krupicka jonka blogista voi ottaa mallia siitä kuinka mailimittari pannaan rullaamaan. Huhtikuussa treeniä reilut 1000 km, joissa korkeuseroa yli 36 km eli suurin osa juoksusta vuorenrinteitä ylös ja alas. Tammi-huhtikuun saldo on 3500 km ja korkeuseroa 124 km. Ei ihme että Miwok 100k ultra (100 km, reilu 3 km korkeuseroa) kulki 8 tuntiin, Tony taitaa olla Western Statesin suurin voittajasuosikki.

Lähdemme Jukin ja Suomen hitaimman kanssa kohti Kreikkaa ensi keskiviikkona, toivottavasti tuhkapilvet ja Kreikan lakkoilut eivät mutkista logistiikkaamme. Kisan startti on perjantaina klo 14.30, laitan aluviikosta tänne blogiin linkin johon yritän lähetellä kuvia paikan päältä.