Toukokuun lopun Olympia-juoksun jälkeen yritin saada itseäni Spartathlon-kuntoon, mutta eihän siitä mitään tullut. Juoksuharjoittelu jäi vähiin, ja lopulta piti korvikeharjoituksienkin suhteen antaa periksi. Olympia-juoksun jälkeen harjoitteluni meni näin:
- kesäkuu 40 km juoksua + 9 h cross traineria
- heinäkuu 50 km juoksua + 18 h cross traineria + 14 h vesijuoksua
- elokuu 0 km juoksua + 35 h cross traineria + 2 h vesijuoksua
- syyskuu 5 km juoksua + 7 h cross traineria
- lokakuu 20 km juoksua + 9 h cross traineria
Espoon kisaan on aikaa 7 viikkoa ja jalat ovat vielä kaukana 24 tunnin juoksun vaatimasta kunnosta. Jos pystyn treenaamaan suunnitelmieni mukaan ja vältyn pahemmilta takaiskuilta, niin tulos voisi olla jossain 160 ja 180 km tietämissä. Enemmänkin voisi ehkä mennä jos jalat kestäisivät juosta vielä sunnuntai-aamupäivänä, mutta sen varaan en uskalla laskea. Esport Arenan alusta ei ole pehmeimmästä päästä, ja näillä harjoituskilometreillä ei jalkoihin ehdi kehittämään kovin kummoista iskunkestävyyttä.
Olen katsellut viime kevään harjoitteluani, silloinhan onnistuin saamaan itseni kohtuulliseen kuntoon aika vähäisellä harjoittelulla. Laitan tähän näkyviin 12+1 viikon valmistautumiseni Olympia-juoksuun sekä 12+1 viikon suunnitelmani E24 valmistautumiseen. Kokemukseni mukaan 12 viikkoa on sopiva aika valmistautumiselle, ja se kolmastoista eli kisaviikko menee ilman juoksutreenejä.
Tällaisia kaavailuja on mukava tehdä, en tosin koskaan ole pystynyt toteuttamaan suunnitelmiani kovin tarkasti koska aina on tullut esteitä. Viime keväänä suunnitelmat menivät uusiksi treenijaksolle ajoittuneiden selkävaivojen ja ylirasituksen takia, ja Espoon juoksuun valmistautumista sotkevat ainakin työkiireet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti