lauantai 31. joulukuuta 2022

Tuhannen ja yhden päivän projekti - Sparta2025




En tee uudenvuodenlupauksia enkä sitoudu edes vege-tipattomaan tammikuuhun. Aloitan tänään Tuhannen ja yhden päivän projektin nimeltä Sparta2025. Yksityiskohtainen projektisuunnitelma on vielä työn alla, mutta tietyt perusprinsiipit on jo hakattu kiveen. Business-ammattilaisena tiedän, että 2020-luvulla projektin lopputuleman tulee olla lean, ketterä ja resilientti. 

Sparta2025-projektin tavoitteena on luoda edellytykset sille, että pääsen 1001 päivän päästä eli lauantaina 27.9.2025 pussaamaan Leonidaksen patsaan vasemman jalan pikkuvarvasta Spartassa. Patsaalle pääsemiseksi pitää ensin juosta 246 kilometriä Ateenasta Spartaan, eli syyskuun viimeisenä viikonloppuna juostava Spartathlon. 

Juoksin Spartathlonin edellisen kerran vuonna 2014, ja viimeisin ultrajuoksuni oli elokuun 2016 Mauerweglauf Berliinissä. Marraskuussa 2016 yltyneet selkävaivat johtivat lopulta keväällä 2017 selkäleikkaukseen, joka poisti kivun. Samalla loppui myös juokseminen, koska vasen jalka ei kestänyt juoksemisen iskutusta. Muutaman minuutin hölkkäämisen jälkeen jalka ei enää kantanut, ja seuraavana päivänä oli koko selkä-perse totaalijumissa. Niinpä siirryin tekemään kävelylenkkejä vuosiksi 2017-2022. Samalla aloitin podcastien ja äänikirjojen suurkuluttamisen. 

En ole vielä aloittanut oikeaa juoksutreeniä, mutta vuoden 2022 aikana kävelemieni reilun 4000 kilometrin ohessa olen hölkännyt vuoden aikana arviolta 50 kilometrin verran. Enimmäkseen muutaman sadan metrin tai korkeintaan yhden kilometrin pätkiä, ja sitten taas kävelyä. Paloheinän mäkeäkin olen käynyt silloin tällöin kiipeilemässä. 

Joulun alla päätin lopulta kokeilla, että kuinka onnistuisi 10 kilometrin yhtäjaksoinen juoksulenkki. Kympin testilenkki meni loppua kohden kiihdytellen ajassa 53.20, eikä tuntunut edes kovin pahalta. Parasta tuossa kokeilussa oli se, että alaselkä/pakara/lonkka -osasto kestivät yllättäen ja pyytämättä tulleen asfaltin tramppaamisen hyvin. Pohkeet ja takareidet toki jumiintuivat, mutta mitäpä muutakaan voisi odottaa kuuden vuoden juoksemattomuuden jälkeen?! 

Spartathlonista selviämisen kannalta testilenkki antoi uskoa myös sille, että ikääntyminen ei ole vielä nakertanut perusnopeuttani liikaa. Kokeilu-kympin keskivauhti oli 5 minuuttia 20 sekuntia per kilometri, eikä Kreikassa tarvitse kaahata noin lujaa edes alkumatkasta. 

En tiedä mikä on projektini onnistumisen todennäköisyys. Minun pitäisi ensin saada itseni pysyvästi juoksukuntoon, ja vuoden 2024 aikana pitäisi pystyä juoksemaan 2024 Spartathlon-kriteerit täyttävä tulos jossain ultrajuoksukisassa. Sitten pitäisi saada lähtöpaikka Spartathlonille, ja lopulta vielä juosta 246 kilometriä 36 tunnin aikarajan puitteissa. 

Oddseista riippumatta, käyn haasteen kimppuun Molon labe -asenteella.

2 kommenttia:

Anu kirjoitti...

Erinomainen suunnitelma ja loistava haaste.... muistetaan Umberto Pelizzarin ohjeet; practice makes the master;))

corner kirjoitti...

Sama ohje pätee varmasti, vaikka Umberton laji onkin niin syvältä, että minun ymmärrykseni ei siihen riitä.

 

website traffic statistics
Find a Date