Barkley Marathonsin aikana kierretään sama 20 mailin lenkki viiteen kertaan, reitin varrella on sellaisia kohteita kuin Testicle Spectacle, Danger Dave's Climbing Wall, Son of a Bitch Ditch, Rat Jaw, Neo Butt Slide, Little Hell ja Big Hell. Barkley opettaa osallistujilleen nöyryyttä, kisan vanhalla kotisivulla oli tällainen tuoteseloste:
The Barkley Marathons 60 hours to run 100 miles 36 minutes a mile. I don't care how tough the course. I don't care how steep the hills. I can run 36 minutes a mile. All it takes to finish I must only not quit. Over 300 runners have thought this. Only one has backed it up. The others have heard a voice. A pitiful, plaintive voice in the wilderness crying "Mommy, I can't take it anymore." "Mommy, I want to go home." And the voice was their own. Humility Awaits at the Barkley.Barkley Marathonsiin liittyy paljon mielenkiintoisia ja erikoisia sääntöjä, myös kilpailukutsu on persoonallinen. Ensikertalaisten täytyy tuoda kisaan mukanaan auton rekisterikilpi omasta osavaltiostaan (tai maastaan) kilpailun johtaja Gary Cantrellin kokoelmiin, reitin kiertäminen oikeiden etappipisteiden kautta todistetaan repäisemällä "rasteilla" olevista kirjoista yksi sivu mukaan joka kierroksella, ja kisan lähtölaukauksen virkaa toimittaa hetki jolloin kilpailun johtaja sytyttää itselleen "seremoniallisen savukkeen". Lisää tarinoita löydät täräyttämällä "Barkley Marathons" Googleen, parhaiten pääset alkuun Matt Mahoneyn Barkley-sivulta, johon on linkki tuolla ylempänä.
Matt Mahoneyn sivulta löytyvät myös tämän vuoden kisan tulokset. Kisaan starttasi 35 juoksijaa, joista 60 mailin Fun Runin nautiskeli kolme juoksijaa. Täydet 100 mailia selvitti Andrew Thompson, joka on aiemmin päässyt parhaimmillaan neljännen kierroksen loppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti